Vel­ka­jar­ru ei vakuuta: kansa pitää leik­kauk­sia mah­dot­to­mi­na

Kun puhutaan valtiontalouden sopeuttamisesta, oikeisto vetoaa aina välttämättömyyteen ja vastuunkantoon. Tuore Iro Researchin kysely kertoo kuitenkin, että suomalaiset eivät niele tarinaa velkajarrusta. Peräti 49 prosenttia vastaajista ei usko, että Suomi kykenee toteuttamaan sitä rajua sopeutusta, jota velkajarru vaatii. Vain 31 prosenttia luottaa tavoitteiden toteutumiseen.

Velkajarrun takana on parlamentaarinen työryhmä, joka sopi tavoitteista viime lokakuussa. Käytännössä kyse on 8-11 miljardin euron säästöistä, jotka iskevät suoraan hyvinvointipalveluihin ja tavallisten ihmisten elintasoon. Kyselyä analysoinut Juho Rahkonen tiivistää olennaisen: näin isot leikkaukset kuulostavat ihmisistä yksinkertaisesti hurjilta. Ja syystä.

Selvä jako oi­keis­ton ja va­sem­mis­ton välillä

Tulokset piirtävät selkeän kuvan siitä, miten suhtautuminen julkisten palveluiden alasajoon jakautuu perinteisen oikeisto-vasemmisto-linjan mukaan. Kokoomus, joka on ajanut velkajarrua äänekkäimmin, saa kannattajiltaan tukea: 65 prosenttia heistä uskoo sopeutusten toteutumiseen. Kokoomuslainen Ville Valkonen on toiminut työryhmän puheenjohtajana, mikä on tehnyt hankkeesta läpikotaisin kokoomuslaisen.

Toisessa päässä on vasemmistoliitto, jonka äänestäjistä 73 prosenttia epäilee koko hankkeen toteutumista. Se kertoo yhdestä asiasta: tavalliset palkansaajat eivät luota leikkauspolitiikkaan, joka kutistaa julkista sektoria heidän peruspalveluidensa kustannuksella. Myös sopeutussovusta irtautunut Liike Nyt pitää tavoitteita epärealistisina. Puheenjohtaja Harry Harkimo on haukkunut ne mahdottomiksi ja varoittanut, että ne tukahduttavat koko talouden.

Mahdoton yhtälö

On pakko kysyä, kenen etua tällainen politiikka oikein palvelee. Kun hallitus säästi neljässä vuodessa neljä miljardia euroa, ajatus yhdeksän miljardin säästöistä kolmessa vuodessa on tavalliselle ihmiselle täysin epäuskottava. Rahkonen vertaa velkajarrua Matti Nykäsen tavoitteeseen olla sata päivää juomatta: se on päämäärä, jota ei voi taata, mutta jota käytetään ohjenuorana. Palkansaajan kannalta vertaus on karu, sillä julkisten palveluiden leikkauksissa ei ole kyse pelkistä tavoitteista, vaan ihmisten arjen turvasta ja toimeentulosta.

Kun keskustankin kannattajista 57 prosenttia suhtautuu skeptisesti, on selvää, että velkajarru ei nauti kansan luottamusta. Se, että vain harva uskoo leikkausten toteutumiseen, kertoo politiikan vieraantumisesta arjesta. Velkajarru on ennen kaikkea ideologinen hanke, jossa julkisen talouden tasapainon nimissä puretaan yhteiskunnan turvaverkkoja. Sitä ei kannata kenenkään hyväksyä.