Tek­no­lo­gi­a­jät­tien mil­jar­di­voi­tot revitään nuorten mie­len­ter­vey­des­tä – New Mexicon tuomio on vasta alkua

New Mexicon osavaltion tuomioistuimen tuore ratkaisu asettaa Metan tilille teoistaan: yhtiö tuomittiin maksamaan noin 530 miljoonan euron vahingonkorvaukset. Suurin osa rahoista ohjataan hoitopalveluihin nuorille, joiden mielenterveys on murentunut sosiaalisen median palveluiden puristuksessa. Loput summasta käytetään valistukseen, ennaltaehkäisyyn ja ikävarmennusten kehittämiseen. Tuomio on jatkoa aiemmin tänä vuonna tulleelle 350 miljoonan euron päätökselle, joka koski samalla tavoin lasten mielenterveyden vaarantamista ja turvattomuudelle altistamista.

Päätös on tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta puoli miljardia euroa on Metan kokoiselle jättiyhtiölle vain pieni hidaste. Se on yhtiölle tavallinen liiketoiminnan kulu, jolla ostetaan aikaa lisävoittojen kerryttämiselle.

Val­von­ta­ka­pi­ta­lis­mi ja synkät al­go­rit­mit syövät nuorten hy­vin­voin­tia

Meta ei ole ajautunut tähän tilanteeseen vahingossa. Yhtiö on salannut omat sisäiset tutkimustuloksensa, jotka osoittivat selvästi palveluiden vaarat nuorille käyttäjille. Tieto vaiettiin, koska koukuttavat algoritmit ja maksimaalinen ruutuaika ajavat pörssiyhtiössä aina ihmisen hyvinvoinnin edelle.

Ilmiössä on kyse valvontakapitalismista. Tällä käsitteellä tarkoitetaan liiketoimintamallia, jossa ihmisten henkilötietoja, käyttäytymistä ja tunnereaktioita seurataan järjestelmällisesti ja muutetaan kaupalliseksi hyödyksi. Metan, TikTokin ja muiden teknologiajättien koko toiminta perustuu tähän ihmismielen kaupalliseen hyödyntämiseen.

Sovellukset on suunniteltu peliteollisuudesta tutun dopamiinikoukun varaan. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka liittyy mielihyvään ja oppimiseen. Kun sovellus tarjoaa jatkuvia epäsäännöllisiä palkkioita, kuten tykkäyksiä, ilmoituksia ja loputonta sisältövirtaa, se stimuloi dopamiinijärjestelmää ja aiheuttaa riippuvuutta.

Erityisen vaaralliseksi tilanne muuttuu silloin, kun nuori oireilee jo valmiiksi. TikTokin ja muiden alustojen suosittelualgoritmit havaitsevat nopeasti käyttäjän haavoittuvuuden. Jos masentunut tai ahdistunut lapsi pysähtyy katsomaan synkkää sisältöä, järjestelmä alkaa syöttää hänelle entistä enemmän itsetuhoista, synkkää ja vihamielistä materiaalia. Mielenterveysongelmista kärsivää nuorta ei suojella, vaan hänet eristetään algoritmipläjäykseen, joka syventää pahaa oloa. Tämä huomio myydään eniten tarjoavalle mainostajalle.

Nuorten mielenterveyden kriisi ei ole yksilön oma vika, vaan järjestelmällisesti rakennettu tuote. Yhtiöiden voitot ohjataan veroparatiiseihin, ja toiminnasta aiheutuvat inhimilliset ja taloudelliset vahingot jätetään julkisen terveydenhuollon ja perheiden kannettavaksi.

Mo­no­po­lien valta on mur­ret­ta­va lain­sää­dän­nöl­lä

Metan ilmoitus valittaa tuomiosta osoittaa, kuinka vähän suuryhtiöitä kiinnostaa aito yhteiskuntavastuu silloin, kun pörssikurssit ovat kyseessä. Yhtiöllä on markkinoilla monopoli-asema eli asema, jossa sillä ei ole todellista kilpailua ja se pystyy hallitsemaan markkinoita yksin. Kaupalliset alustat eivät korjaannu itsestään, eikä Piilaakson johtajille voi jättää valtaa määritellä nuorison tulevaisuutta ilman demokraattista valvontaa.

Pelkkien sakkojen sijaan tarvitaan kovaa yhteiskunnallista sääntelyä:

• Sakkorahat suoraan julkiseen hoitoon. Teknologiajättien aiheuttamien terveyshaittojen korjaaminen kuuluu alustojen maksettavaksi. Korvaukset on ohjattava suoraan julkisen sektorin kynnyksettömiin mielenterveyspalveluihin ja nuorisotyöhön.
• Haitalliset algoritmit lailla kiellettäviksi. Käyttäjiä koukuttavat ja ahdistusta hyödyntävät suosittelujärjestelmät on asetettava tiukan julkisen valvonnan alle. Riippuvuuden ja itsetuhoisen kierteiden synnyttämiseen pohjautuvat tuotteet on kiellettävä samalla tavalla kuin muutkin terveydelle vaaralliset hyödykkeet.
• Digitaalinen valta takaisin ihmisille. Sosiaaliset alustat ovat nykyajan julkista infrastruktuuria. Niiden toiminnan on palveltava ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, ei harvojen monikansallisten suuryhtiöiden voiton tavoittelua.

Mie­len­ter­veys on ih­mi­s­oi­keus, ei kaup­pa­ta­va­raa

Mielenterveys ei ole yksilön henkilökohtainen suoritus tai markkinoilla myytävä hyödyke, vaan perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja yhteiskunnan tärkein voimavara. Yhdelläkään monikansallisella yhtiöllä ei ole oikeutta rakentaa liikevaihtoaan nuorten pahan olon, ahdistuksen ja itsetunto-ongelmien varaan.

Mielenterveyden murentaminen taloudellisen voiton tavoittelemiseksi on pysäytettävä. Yhteiskunnan velvollisuus on suojella kansalaisiaan riistolta niin kaduilla kuin digitaalisissakin ympäristöissä. Meidän on vaadittava loppu alustakapitalismin vallalle, asetettava ihmisen hyvinvointi aina pörssikurssin edelle ja varmistettava jokaiselle nuorelle turvallinen, terveyttä tukeva tulevaisuus.