Hal­li­tuk­sen mo­raa­li­nen kon­kurs­si ja oi­keis­ton kak­si­nais­mo­ra­lis­mi

Suo­ma­lai­nen po­li­tiik­ka ja maa­lit­ta­mi­sen kult­tuu­ri

Suomalaisessa politiikassa tapahtuu parhaillaan jotain täysin pöyristyttävää. Kun SDP:n kansanedustajan Nazima Razmyarin mahdollista ministeriyttä kyseenalaistetaan oikeiston riveistä, kyse ei ole mistään aidosta huolesta. Kyse on harkitusta maalituksesta. Maalitus tarkoittaa toimintaa, jossa yksi ihminen otetaan yhteisen hyökkäyksen ja mustamaalauksen kohteeksi poliittisen hyödyn toivossa.

Sosiaalisessa mediassa, kuten Threadsissa ja X:ssä, leimataan ja maalitetaan nykyisin tietoisena taktiikkana. Hallituspuolueet keksivät kohuja tyhjästä, mutta ummistavat samalla silmänsä siltä, mitä omassa leirissä tapahtuu.

Todellisuudessa oikeistoa pelottaa ajatus Razmyarista ministerinä: hän on täysin suomalaistunut, korkealle edennyt ja arvostettu muslimitaustainen päättäjä. Hän rikkoo olemassaolollaan sen uhkakavan, jolla perussuomalaiset myyvät politiikkaansa. Siksi hänet on leimattava "uhaksi" keinoja kaihtamatta.

Rydman mi­nis­te­ri­nä on irvokas näky

Katsooko hallitus ikinä peiliin? Sen riveissä istuu ministerinä Wille Rydman. Kyseessä on mies, jonka kohdalla ei puhuta tyhjästä kohusta. Häntä syytettiin alaikäisiin ja nuoriin naisiin kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestä. Syytökset olivat niin painavia, että jopa hänen silloinen oma puolueensa kokoomus totesi luottamuksen menevän ja heitti hänet ulos eduskuntaryhmästään.

Tämä paljastaa perussuomalaisista jotain täysin irvokasta. Puolue, joka on vuosia saarnannut olevansa moraalipoliisina muita ylempänä, otti avosylin vastaan kokoomuksesta ulos heitetyn poliitikon. Ei riittänyt, että perussuomalaiset antoi turvapaikan miehelle, jolla on tällainen tausta. Puolue palkitsi hänet vielä koko valtakunnan ministeripestillä. Kannattajille syötetään puheita rehellisyydestä, mutta todellisuudessa omat periaatteet myytiin heti, kun päästiin käsiksi vallan kahvaan.

Perussuomalaisille ja oikeistolle moraali on vain ase muita vastaan. Silloin saarnataan kovaan ääneen, kun päästään hyökkäämään maahanmuuttajataustaista vasemmistonaista vastaan. Mutta kun kyse on omien rivien väärinkäytöksistä ja vallasta, moraali unohdetaan sekunnissa.

Syytteiden hylkääminen tai rikostutkinnan päättyminen nostetaan mielellään kilveksi, vaikka jokaisen pitäisi ymmärtää ero lain pykälien ja moraalisen vastuun välillä. Se, ettei toiminnasta joudu vankilaan, on melko matala rima ministerin kelpoisuudelle.

Pelkkä SDP:n vaa­li­voit­to ei vielä pelasta mitään

Nykyiselle hallitukselle millään arvoilla ei ole enää väliä. Ainoa mikä merkitsee, on hallituspaikkojen ja vallan säilyttäminen. Tässä pelissä tasa-arvo, nuorten turvallisuus ja ihmisarvo pyyhitään pois pöydältä sekunnissa, kunhan ministerinsalkut pysyvät omilla pojilla.

On kuitenkin oltava rehellinen myös: pelkkä SDP:n vaalivoitto tulevissa eduskuntavaaleissa ei vielä takaa käännettä parempaan. Jos Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät saa riittävää kannatusta, vaarana on, että SDP päätyy muodostamaan sinipunahallituksen yhdessä Kokoomuksen kanssa. En jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin, jos Kokoomus on edelleen pitelemässä hallituksen ohjia ja määrittelemässä suuntaa.

Silloin sama kova oikeistopolitiikka jatkuu, vain hieman pehmennettynä. Me emme tarvitse kompromisseja ihmisarvon, soten ja mielenterveyspalveluiden kustannuksella.

Po­li­tiik­kaan tar­vi­taan takaisin eettinen sel­kä­ran­ka

Vasemmistolainen arvolahtökohta on kirkas ja muuttumaton. Sääntöjen ja moraalisen riman pitää olla kaikille samat. Meidän on luotava yhteiskunta ja poliittinen tilanne, jossa nuoret naiset ja vähemmistötaustaiset päättäjät voivat toimia ilman jatkuvaa naisvihaa, häirintää ja rasismia. Ministerin pitää nauttia kansan luottamusta ja edustaa arvoja, joita kestää katsoa päivänvalossa.

Jos haluamme purkaa hallituksen moraalisen konkurssin ja korjata sosiaalisen turvaverkon, Suomi tarvitsee aidosti vahvan punavihreän suunnan. Ei yhteistyötä saman oikeiston kanssa, joka katsoo kaksinaismoralismia sormien läpi. Tämänhetkinen politiikka osoittaa, että oikeiston arvopohja on lopullisesti murentunut, eikä sitä saada pyyhittyä pois selittelyillä.