Ta­lous­k­rii­si ja ulkoinen saarto ku­ris­ta­vat Kuuban maa­ta­lout­ta – ruo­ka­tur­va vaa­ran­tuu

Kuuban maataloussektori on ajautunut vakavaan kriisiin, jossa energiapula, polttoainepula ja Yhdysvaltojen saarron kiristyminen muodostavat tuhoisan yhtälön. Tuotannon hiipuminen on hälyttävää, sillä saarretun maan on tuotava yli 80 prosenttia ruoastaan ulkomailta, ja nyt kotimainen omavaraisuus horjuu perustuksiaan myöten. Talouskriisi lamautti Kuuban maatalouden, ja seuraukset tulevat väistämättä näkymään tavallisten kuubalaisten arjessa ja ruokapöydissä.

Tuo­tan­non romahdus ja vil­je­li­jöi­den ahdinko

Paikallisten viljelijöiden arki on muuttunut selviytymistaisteluksi. Pinar del Ríon maakunnassa toimiva maatalousinsinööri Leydis Díaz kertoo, kuinka aiemmin kymmeniä naisia työllistänyt hedelmämehujen pakkaamo on joutunut ajamaan toimintansa alas energiakriisin takia. Sähkökatkojen vuoksi kylmäketjuja on mahdotonta ylläpitää, mikä pakottaa tuottajat myymään sadon kiireellä tai katsomaan sen pilaantuvan.

Myös muualla maassa luvut kertovat karua kieltään. Vihannesten tuotanto putosi vuonna 2024 noin 773 000 tonniin, mikä on 55 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Riisintuotanto on kokenut vielä rajumman romahduksen: vuonna 2018 tuotettiin 304 000 tonnia riisiä, kun taas viime vuonna määrä jäi 79 000 tonniin. Sähköongelmat vaikeuttavat erityisesti kastelujärjestelmien toimintaa, mikä on johtanut monilla tiloilla jopa 30 prosentin satoon vähenemiseen.

Kus­tan­nusk­rii­si osuus­kun­tien riesana

Käytännön tasolla tilanne näkyy myös kustannusten räjähdysmäisenä nousuna. Esimerkiksi Waldo Díaz Fuentes -osuuskunnassa polttoaineen hinta on noussut satakertaiseksi sen jälkeen, kun tammikuussa tuettu polttoaine loppui. Aiemmin vain muutaman sentin litralta maksanut polttoaine on nyt hankittava itse noin 2,59 eurolla litralta. Osuuskunnan puheenjohtaja Rafael Leal korostaa, että viljelijöillä ei ole enää varaa ottaa riskejä, mikä johtaa esimerkiksi tomaatin ja pavun viljelyn vähenemiseen.

Hal­lin­non toimet ja valtion vahva rooli

Vastauksena kriisiin parlamentti hyväksyi heinäkuussa uuden maatalous- ja metsälain, ja hallitus on huhtikuusta alkaen höllentänyt maataloustuotteiden myyntisääntöjä. Uudistuksilla pyritään houkuttelemaan investointeja ja helpottamaan viljelymaan luovuttamista. Samaan aikaan hallitus pyrkii säilyttämään kontrollin; yksityinen viljelijä saa omistaa enintään 67,1 hehtaaria, eikä maata saa käyttää lainan vakuutena, millä estetään maan keskittyminen harvojen käsiin. Vaikka uudistuksia pidetään välttämättöminä, maatalousministeri Ydael Pérez korostaa, että kyse ei ole järjestelmän perusteellisesta muutoksesta vaan investointien turvaamisesta. Työväen ja pienviljelijöiden kannalta suurin haaste säilyy kuitenkin ulkopuolisissa tekijöissä: saarron luomassa valuuttapulassa ja energiakriisissä, jotka estävät välttämättömien tuotantotarvikkeiden hankinnan.