Googlen jätti-in­ves­toin­ti herättää ky­sy­myk­siä sähkön hinnasta ja kan­sal­li­ses­ta edusta

Amerikkalainen Google investoi Suomeen 13 miljardia euroa lähivuosina. Toteutuessaan kyseessä on Suomen historian suurin investointi, joka tuo maahan uusia datakeskuksia, uutta energiantuotantoa ja kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön mukaan valinta kertoo Suomen kilpailukyvystä, sillä yhtiö on varmasti kartoittanut muitakin vaihtoehtoja. Ratkaisevia tekijöitä olivat edullinen sähkö, tonttien saatavuus ja lupaprosessien sujuvuus. Suurilla teknologiayhtiöillä on nyt paljon rahaa mutta vähän aikaa, eikä heinäkuussa kiristynyt datakeskusten sähkön veroluokkakaan kääntänyt Googlen päätä.

Googlen historiallisen suuri investointi Suomeen on nostanut esiin kiivasta keskustelua sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta. Vaikka yritysten suuret investoinnit nähdään usein mahdollisuutena, kansanedustajien keskuudessa on herännyt aiheellinen huoli siitä, miten valtava sähkön kysynnän kasvu vaikuttaa tavallisen kansalaisen arkeen ja sähkölaskun loppusummaan.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk) on vaatinut eduskuntaan ajankohtaiskeskustelua datakeskuksista ja sähkön riittävyydestä. Hänen viestinsä on selvä: ”Suomalaisen sähkölasku ei saa olla kasvun vastapuoli”. Kyseessä on fundamentaalinen kysymys siitä, miten kansallista resurssiamme (energiaa) käytetään ja kenen ehdoilla yhteiskunnan infrastruktuuria kehitetään. Kun datakeskusten sähköteho mitataan jo gigawateissa, on varmistettava, ettei tämä kehitys syrjäytä muuta teollisuutta tai nosta kotitalouksien kuluja kohtuuttomasti.

Tar­vi­taan lisää tuo­tan­toa, ei vain ku­lu­tus­ta

Keskustelussa on noussut esiin tarve varmistaa, että Googlen kaltaiset jättiläiset eivät ainoastaan kuluta sähköä, vaan sitoutuvat myös sen tuotantoon. Kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi huomauttaa, että Google ostaa pitkäaikaisella sopimuksella jopa puolet Loviisan ydinvoimalan sähköntuotannosta ja kehittää yhteistyötä Fortumin kanssa uusiutuvan energian ja joustoratkaisujen parissa. Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen korostaa, että paine sähkömarkkinoilla edellyttää ydinvoiman tulevaisuuden arviointia ja sähköverkkojen kehittämistä.

Samaan aikaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Minna Helle näkee datakeskukset yhtenä tämän hetken suurista mahdollisuuksista Suomelle. On kuitenkin kysyttävä, painottuuko puheessa pääoma ja sen intressit enemmän kuin työväestön taloudellinen selviytyminen. Vaikka Suomalainen työ ry:n toimitusjohtaja Juhana Brotherus toteaa, ettei kuluttajasähkön hinta välttämättä nouse, mikäli sähköntuotanto kasvaa kysynnän mukana, riski sähköstä muodostuvasta ”pullonkaulasta” on todellinen. Energiaministeri Sari Multala (kok) on aiemmin uskonut, että markkinaehtoinen tuotanto vastaa kysynnän kasvuun, mutta valtion tehtävänä on huolehtia, ettei tavallinen suomalainen jää tämän kehityksen jalkoihin.

On ensiarvoisen tärkeää, että datakeskusten investointiaallossa huomioidaan koko yhteiskunnan etu. Kuten Jouni Ovaska tiedotteessaan tiivistää, tavoitteena on oltava kehitys, jossa sekä tavallinen suomalainen että kotimainen teollisuus hyötyvät, eikä päinvastoin.