Orpon ja Purran hallitus tuhoaa pe­rus­kou­lun – Oi­keis­ton leik­kaus­vim­ma ajaa lapset eri­ar­voi­suu­teen

Suomalainen peruskoulu luotiin aikanaan selkeälle periaatteelle: jokaisella lapsella on oikeus oppia riippumatta siitä, kuinka paksu vanhempien lompakko on. Nyt tämä sivistysvaltion tärkein saavutus on romuttumassa. Tuoreet PISA-tulokset paljastavat karun todellisuuden, kun oppimistulokset syöksyvät ja erot lasten välillä kasvavat.

Syytä on turha etsiä luokkahuoneista. Opettajat ja koulunkäynninohjaajat tekevät arvokasta työtä jatkuvasti vaikeutuvassa arjessa. Syyllinen löytyy valtioneuvostosta. Petteri Orpon ja Riikka Purran oikeistohallitus pyyhkii pöytää tasa-arvolla ja ajaa kylmänviileää leikkauspolitiikkaa, joka riisuu julkiset palvelut aseista.

Oi­keis­ton leik­kaus­lis­ta osuu suoraan lasten arkeen

Menneissä vaaleissa kokoomus ja perussuomalaiset lupasivat koulutuksen olevan erityissuojelussa. Tämä oli pelkkää vaalisumutusta. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen iskevät suoraan koulujen arkeen.

Kun kassan pohja paistaa, kunnat joutuvat tekemään kipeitä ratkaisuja. Se näkyy luokissa heti:

• Ryhmäkoot paisuvat, eikä työrauhaa pystytä takaamaan kenellekään.
• Oppimisen tuesta ja erityisopetuksesta säästetään, vaikka tuen tarve kasvaa.
• Oppikirjoista ja vihkoista tinkiminen karsii perusasioita, vaikka tutkimukset osoittavat painetun kirjan tukevan lukutaitoa diginäyttöjä paremmin.

Kokoomuksen yritys syyllistää opettajia tai vaatia oppilailta enemmän on luokkatietoista vastuun pakoilua. Kun resurssit viedään, tuloksena on opettajien uupumus ja oppilaiden pahoinvointi.

Ikä­luok­kien pie­nen­ty­mi­nen pitää käyttää laadun pa­ran­ta­mi­seen

Syntyvyyden lasku pienentää ikäluokkia. Oikeistolle tämä on vain uusi tekosyy leikata, vaikka kyseessä on historiallinen tilaisuus korjata kurssi.

Pienenevien ikäluokkien vapauttamat rahavirrat pitää jättää kouluihin. Rahat on käytettävä ryhmäkokojen pienentämiseen sekä suomen ja ruotsin kielen opetuksen vahvistamiseen varhaiskasvatuksesta alkaen. Tämä tukisi erityisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia ja tasoittaisi sosiaalisia eroja.

Koulutusrahoituksen leikkaaminen ikäluokkien pienentyessä murentaa yhteiskunnan pitkän aikavälin osaamispohjaa ja sivistysperustaa.

Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen hal­ven­ta­mi­nen on hyökkäys työ­läis­nuo­ria vastaan

Hallituksen hyökkäys näkyy myös ammatillisessa koulutuksessa. Yleissivistävien aineiden, kuten äidinkielen ja matematiikan, karsimista perustellaan sillä, ettei duunari tarvitse teoriaa.

Tämä on luokkayhteiskunnan rakentamista. Jokainen työntekijä tarvitsee lukutaitoa, matematiikkaa ja kriittistä ajattelua. Ammatillisen puolen karsiminen polkee nuorten mahdollisuuksia ja asettaa heidät eriarvoiseen asemaan.

Sivistys on yh­teis­kun­nan kestävä in­ves­toin­ti

Koulutus ei ole mikään säästökohde, josta karsitaan aina kun suurpääoma vaatii uusia verohelpotuksia. Se on yhteiskunnan tärkein investointi.

Kurssin kääntäminen vaatii tekoja:

• Pysyvä rahoitus: Koulutukselle on saatava yli hallituskausien ulottuva kasvutakuu.
• Kuntien valtionosuudet kuntoon: Peruspalvelut on turvattava jokaisessa kunnassa.
• Tuki sinne missä tarve on suurin: Erityisopetus ja kieltenopetus on varmistettava kaikille.

Orpon ja Purran hallituksen leikkauslinja on lyhytnäköistä luokkapolitiikkaa. Tulevaisuus ei rakennu leikkaamalla, vaan vahvistamalla julkisia palveluita ja takaamalla jokaiselle nuorelle yhtäläiset mahdollisuudet taustasta riippumatta.