Im­pe­ri­a­lis­min piiritys kiristyy: Kuuban taistelu ja vaatimus Gu­antá­na­mon pa­laut­ta­mi­ses­ta

Yhdysvaltain kymmeniä vuosia jatkunut taloussaarto on ajanut Kuuban historiansa vakavimpaan energiakriisiin. Havannassa järjestetyssä kansainvälisessä rauhankonferenssissa yli 1 500 rauhanliikkeen ja työläissolidaarisuuden edustajaa eri puolilta maailmaa vaati laittoman saarron lopettamista. Kokouksen viesti oli kirkas: Yhdysvaltain on poistettava Kuuba tekaistulta terrorismilistaltaan ja luovutettava laittomasti miehittämänsä Guantánamo takaisin Kuuban kansalle.

Lännen pääomapiirien asettamat pakotteet toimivat kollektiivisena rangaistuksena koko yhteiskunnalle. Polttoaineen ja energian tuonnin estäminen iskee suoraan sairaaloiden, koulujen ja julkisen liikenteen arkeen. Tilanne osoittaa konkreettisesti, miten globaali pääoma pyrkii murtamaan kansallisen itsemääräämisoikeuden ja sosialismin saavutukset kiristämällä tavallisten työntekijöiden elinehtoja.

Kan­sain­vä­li­nen so­li­daa­ri­suus ei murru pai­nos­tuk­sen alle

Maailman rauhanneuvoston ja kansainvälisten edustajien viesti Havannasta oli horjumaton. Kuuba on vuosikymmenten ajan lähettänyt lääkäreitä, opettajia ja humanitaarista apua eri puolille maailmaa ilman vaatimuksia vastapalveluksista. Tämä pyyteetön toiminta asettuu jyrkkään vastakohtaan länsimaisten suuryhtiöiden harjoittamalle resurssien ryöstölle.

Yhdysvaltain yritykset kriminalisoida Kuuban ystävyysjärjestöjä paljastavat pelon, joka suurpääomalla on kansojen välistä aitoa solidaarisuutta kohtaan. Työväenluokan ja sorrettujen kansojen yhteinen rintaama imperialistista alistamista vastaan on globaali ja jakamaton aina Palestiinasta Kuubaan saakka.

Pääoman valtaa vastaan tar­vi­taan so­si­a­lis­min ja rauhan voitto

Länsimaisen valtamedian uutisointi ohittaa toistuvasti sen tosiasian, että Kuuban talousvaikeudet eivät johdu sen omasta järjestelmästä, vaan ulkopuolelta määrätystä saarrosta. Yhdysvaltain laivastotukikohta Guantánamossa on edelleen konkreettinen muistutus vanhakantaisesta siirtomaavallasta keskellä suvereenia valtiota.

Kansainvälinen rauhanliike ei peräänny. Taistelu Kuuban oikeuksien, saarron purkamisen ja kaapattujen maa-alueiden palauttamisen puolesta on jokaisen työläisen ja anti-imperialistin yhteinen asia.