Hallituksen palkka-avoimuusesitys vesittää työntekijöiden oikeudet

Orpon ja Purran oikeistohallitus jatkaa työntekijöiden, naisten ja nuorten aseman murentamista. Viimeisin osoitus pääoman etuja ajavasta politiikasta on hallituksen laimea esitys EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanosta. Direktiivin alkuperäinen tarkoitus oli antaa työntekijöille kättä pidempää perusteettomien palkkaerojen kitkemiseen. Hallitus päätti kuitenkin vetää pohjan pois koko uudistukselta ja vesittää sen sisällön.

Kyseessä ei ole vahinko vaan tietoinen luokkapoliittinen valinta. Hallitus suojelee työnantajien oikeutta pitää palkat piilossa ja siten jatkaa naisvaltaisten alojen järjestelmällistä alipalkkausta.

Miksi hallitus riisuu palkka-avoimuusdirektiivin aseista?

Palkka-avoimuuden ydin on yksinkertainen: kun palkat ovat julkisia ja vertailukelpoisia, perusteettomat palkkaerot paljastuvat ja niihin voidaan puuttua. Hallituksen eduskunnalle antama esitys jättää kuitenkin määrittelemättä, mitä "samanarvoinen työ" käytännössä tarkoittaa.

Se ei ole pikkuseikka. Jos eri tehtävien vaativuutta ja arvoa ei voida laillisesti verrata keskenään, perusteetonta palkkaeroa on lähes mahdotonta todistaa oikeudessa. Lakiesityksestä puuttuvat myös sukupuolineutraalit tehtävänimikkeet sekä tehoavat seuraamukset niille työnantajille, jotka rikkovat velvoitteitaan.

Työnantajille annetaan laissa lupa jatkaa nykymenoa. Naisten euro on Suomessa edelleen vain noin 84 senttiä, ja työmarkkinamme ovat sukupuolen mukaan vahvimmin jakautuneet koko länsimaailmassa. Kyse on kylmästä laskelmoinnista: työnantajapuolelle on taloudellisesti kannattavaa maksaa naisvaltaisille aloille pienempiä palkkoja. Palkkojen piilottelu pitää huolen siitä, että tämä halpatyöllä rikastuminen jatkuu.

Työntekijän asema heikkenee - Suuryritykset kiittävät

Direktiivi tarjoaisi historiallisen mahdollisuuden nostaa matalapalkkaisten ja vaativien alojen palkkoja ylöspäin. Hallitus valitsi mieluummin EU-sääntelyn minimitason ja alitti senkin kohdissa, joissa työntekijän oikeuksia olisi voitu vahvistaa.

Esitykseen sisältyvät pienet parannukset - kuten oikeus saada tieto samanarvoista työtä tekevien keskiarvopalkoista ja kielto kysyä työnhakijan aiempaa palkkaa - jäävät pelkäksi kulissiksi, kun toimivat valvonta- ja korjausmekanismit puuttuvat.

Oikeiston logiikka on selvä:

• Työntekijöiden neuvotteluasema pidetään mahdollisimman heikkona.
• Työnantajien valtaa ja määräysvaltaa kasvatetaan.
• Palkkaeroista saatava hyöty ohjataan pääoman omistajille ennemmin kuin työn tekijöille.

Tämä sopii saumattomasti yhteen hallituksen muiden toimien kanssa. Lakko-oikeuden rajaaminen, työttömyysturvan leikkaukset ja paikallisen sopimisen lisääminen ilman luottamusmiespakkoa muodostavat kokonaisuuden, jonka ainoa päämäärä on purkaa suomalainen hyvinvointivaltio ja luoda halpatyömarkkinat.

Nuorten tulokehitys polkee paikallaan ja tuloerot repeävät

Palkkasyrjintä ja työmarkkinoiden eriarvoisuus eivät kosketa vain nykyhetkeä, vaan ne murentavat nuorten sukupolvien tulevaisuutta. STTK:n tuore ostovoimakatsaus paljastaa pysäyttävän tosiasian: alle 35-vuotiaiden tulot eivät ole vieläkään palautuneet vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Samalla vanhempien ikäluokkien tulot ovat kasvaneet.

Erityisen karu tilanne on nuorilla miehillä, joiden vuositulot ovat jääneet selvästi jälkeen jopa koronapandemiaa edeltäneestä ajasta. Naisvaltaisella sote-alalla tehdyt palkkaratkaisut ovat hieman parantaneet saman ikäluokan naisten tilannetta. Tämä osoittaa todeksi sen, mitä vasemmisto on aina sanonut: palkkataso nousee vain yhteisellä sopimisella ja määrätietoisilla palkankorotuksilla, ei markkinavoimien armoilla.

2020-luvulla nuorten ikäluokkien sisäiset tuloerot ovat kasvaneet vauhdilla. Kun elinkustannukset nousevat ja hallitus leikkaa nuorilta ja opiskelijoilta, yhteiskunnan luokkajako jyrkkenee entisestään.

Palkka-avoimuus on luokkakysymys -Työntekijöiden rintaman on noustava vastarintaan

Hallituksen esitystä ei saa päästää eduskunnassa läpi sellaisenaan. Eduskunnan on tehtävä lakipakettiin perustavanlaatuiset korjaukset, jotta se täyttää alkuperäisen tarkoituksensa. Palkka-avoimuus ei ole pelkkä tekninen tasa-arvokysymys, vaan se on olennainen luokkataistelu työn ja pääoman välillä. Ilman sitovia pykäliä, selkeitä samanarvoisen työn kriteereitä ja työnantajille määrättäviä todellisia sanktioita tämä lakimuutos jää täysin hyödyttömäksi paperitiikeriksi.

Meidän on kieltäydyttävä hyväksymästä yhteiskuntaa, jossa päätöksenteko alistetaan elinkeinoelämän eduille ja työntekijät pakotetaan kilpailemaan toisiaan vastaan elannostaan. Työläisten ja palkansaajien on seistävä yhtenäisenä rintamana oikeistohallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Samasta ja samanarvoisesta työstä kuuluu maksaa sama palkka - ilman poikkeuksia ja ilman työnantajien selittelyjä.