Va­sem­mis­to­liit­to haastaa oi­keis­ton ta­lous­po­li­tii­kan: 9,4 mil­jar­din so­peu­tus­lis­ta pai­not­taa va­ral­li­suu­den uu­del­leen­ja­koa

Orpon ja Purran hallitus kurjistaa suomalaisten arkea täysin tietoisesti. Oikeisto uskottelee, että hyvinvointivaltion silpominen on ainoa vaihtoehto, mutta se on puhdas valhe. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela löi pöytään 9,4 miljardin euron sopeutuslistan, joka todistaa leikkauspolitiikan olevan vain ideologinen valinta. Koskelan lista on hyvä alku, mutta rehellisesti sanottuna minä menisin vielä pidemmälle.

Ve­ro­tuk­sel­la kohti oi­keu­den­mu­kai­sem­paa taloutta

Vasemmistoliitto esittää miljonääriveroa, listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusten poistamista ja yhteisöveron nostoa 21 prosenttiin. Nämä ovat tärkeitä askelia, mutta ne ovat vasta pintaraapaisu. Jos minä saisin päättää, ohjaisimme suurpankkien ja monopolien ylisuurista voitoista huomattavasti nykyistä suuremman osan yhteiskunnan hyväksi. Todellinen valta on siirrettävä kabineteista työntekijöille. Suuryritysten kirjanpito on avattava läpinäkyväksi ja työntekijöiden valvonnan piiriin, ja yhteiskunnan varoista vaurastuneiden suuromistajien omaisuutta on ohjattava takaisin kansan yhteiseen hyötyyn.

Pääoman valta on mur­ret­ta­va

Orpon ja Purran hallitus hyökkää suoraan työntekijöiden kimppuun. Vasemmistoliitto puolustaa pieni- ja keskituloisia vaatimalla kiky-maksujen siirtämistä takaisin työnantajille ja tuloverotuksen progression kiristämistä. Tämä on minimivaatimus. Meidän on lopetettava nöyristely pääoman edessä. Työntekijöiden asemaa ei turvata vain maksuja siirtelemällä, vaan antamalla työtä tekeville todellinen ääni ja omistajuus tuotannossa - vahvistamalla työntekijöiden osuuskuntia, henkilöstön omistusta ja demokraattista päätösvaltaa työpaikoilla.

Koskelan esittämät ekologiset verouudistukset, kuten lentovero ja terveysvero, ovat välttämättömiä toimia ympäristön ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Mutta meidän on uskallettava vaatia enemmän. Orpon ja Purran hallituksen oikeistolainen kurjistamispolitiikka on pysäytettävä, tarvittaessa vaikka järjestäytyneellä työtaistelulla. Me emme tarvitse vain vaihtoehtoista sopeutuslistaa. Me tarvitsemme koko epäoikeudenmukaisen talousjärjestelmän uudistamista perustuksia myöten. Valta ja vauraus kuuluvat niille, jotka sen työllään luovat, eivät osingonkerääjille.